![Logo [Pöytyä]](client/poytya/images/new/logo.png){kind=logo}
Muut nähtävyydet
Suru-patsas
Akateemikko ja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Oma kuva -muistomerkki sijaitsee Kyrön torin viheriöllä. Värrinmäellä Mäenpään raitilla sijaitsevat Wäinö Aaltosen synnyinkodin muistomerkki ja Vanhan-Värrin pihapiiri vanhoine aittoineen. Karinaisten hautausmaalla Wäinö Aaltosen tekemä sankaripatsas on nimeltään Suru.Johannes Linnankosken muistolaatta sijaitsee Karinaisten kylässä Vähä-Ollilan tienhaarassa, ns. Hankomäen talon seinässä.
Suojeluskunnan ampumarata
Suojeluskunnan vanha ampumarata muistolaattoineen on noin 400 metrin päässä Killanmäen tanssilavan luota, josta matka taittuu pitkospuita pitkin.
Taavelin tuulimylly
Taavelin tuulimylly on ainoa Kyrössä säilynyt tuulimylly. Se on rakennettu vuonna 1812 Taavelinmäelle. Rakennus siirrettiin koneistoineen Taavelinmäeltä Pappilanmäelle v. 1995-1998 Kyrön Lions Clubin toimesta.
Valasranta
Yläneen Valasranta on Pyhäjärven etelärannalla oleva vapaa-ajan viettopaikka, jossa sijaitsee suosittu tanssilava, uimaranta, kioski ja karavaanialue.
Kallionokka
Kallionokka on suosittu karavaanialue aivan Valasrannan vieressä Pyhäjärven rannalla.
Vanhakartano
Vanhakartanon historia liittyy läheisesti Yläneen historiaan, sillä suurin osa pitäjää on ollut kartanon alusmaita. Kartano on peräisin keskiajalta, vuosisatojen kuluessa se on ollut useiden tunnettujen aatelissukujen, kuten Fleming-, Creutz-, Lybecker- ja Jägerhorn-suvun omistuksessa. Vanhakartano on nykyisin yksityisomistuksessa. 1800-luvun alussa puolet kartanosta myytiin Sahlberg-suvulle.
Sahlbergien aikana perustettiin silloisen Uudenkartanon maille Pyhäjärven rannalle hedelmäpuutarha, Huvitus, jossa myöhemmin toimi niin alkoholistiparantola, tyttökoti kuin koulukotikin. MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus lopetti toimintansa vuonna 2014.
Maankuulun Huvitus-omena historia juontaa alkunsa Huvitukseen.
Vaskijärven luonnonpuisto
Vaskijärven luonnonpuisto on lounaissuomalaiseksi alueeksi säilynyt harvinaisen erämaisena. Puisto sisältää useita karuja kermikeitaita, jotka ovat melko kuivia ja rämevoittoisia. Soiden keskellä on lukuisia kirveen koskemattomia metsäsaarekkeita järeine kuusikkoineen. Puistoon kuuluu sille nimen antaneen Vaskijärven lisäksi kolme rämerantaista järveä. Luonnonpuistoon voi tutustua ilman erikoislupaa kahta sen läpi kulkevaa vaellusreittiä käyttäen, jotka ovat osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä.
